perjantai 2. joulukuuta 2011

Tehtäskö nytten pitsilyhty?

No tehhään vaan! Mutta melekeen oikialla suomella tällä kertaa, saapi muutki selevää.

Tarvikkeet:
- pitsiliina
- neulaa ja lankaa
- ilmapallo
- tärkkivehkeet

Otetaan taas mukavan värinen ja sopivan kokoinen pitsiliina, neula ja lanka.

Pujotellaan lankaa liinan reunoja pitkin, ei tarvitse joka välistä mennä, kuitenkin niin että kivuttomasti saat lankoja vetämällä kurottua liinaa kasaan.

Sitten etsitään jostain laatikon nurkasta ilmapallo vapun jäljiltä. Puhalletaan (tai laitetaan mies puhaltamaan jos omat romuskan ressaamat keuhkot ei siihen taivu), mallaillaan liinaa päälle, lisätään tai poistetaan ilmaa että tulee sopiva. Liinan ei tarvitse ulottua koko pallon ympärille, pohjaan on hyvä jäädä sopiva aukko. Ota huomioon myös mahdollinen pallon itsekseen tyhjeneminen.

Ja nyt taas sotketaan tärkillä. Minä käytän sokeritärkkiä kun sitä nyt sattuu aina kaapista löytymään, myös eri keepperi+vesi tai liisteritärkit passaa. Tämän lyhdyn lopputulos saa olla aika jämäkkä, joten en käyttänyt nyt perinteistä 1:1 sekoitusta vaan laitoin sokeria vähän reippaammin.

Viritellään märkä liina pallon päälle, kurotaan langoilla liina mukailemaan pallon muotoa.


Nostetaan taas jonnekin rauhalliseen paikkaan kuivumaan, leivinpaperi alla ettei sotke. Ja joku tuki on hyvä olla myös, pallo kun on pyöreä!
Kuivumisvaiheessa kannattaa olla tarkkana, märkänä liina tahtoo elää ja mennä miten tykkää, ja nuo kuromislangatkin helposti löystyy. Eli koko kuivumisvaiheen ajan käydään kääntelemässä ja asettelemassa, kuromassa ja asettelemassa alaosaan muodostuvia vekkejä nätiksi.

Kunhan liina on kunnolla kuivunut muutaman päivän kuluessa, ilmapallon voi helposti puhkaista ja poistaa lyhdyn sisältä, ellei ole jo itsekseen tyhjentynyt.


Keltainen lyhty on vielä kuivumassa, joten hypätään katsomaan valmista lopputulosta viime jouluksi tehtyyn lyhtyyn. Tässä näkee hyvin sen että muotoilu on tärkeää kuivumisvaiheessa, jätin tämän kriittisessä vaiheessa vaille huolenpitoa ja lopputulos on hitusen muotopuoli.
Sitte kaivetaan esiin ei kuumentuvia valoja. Niin, ku eihän tähän passaa oikiaa tulta laittaa. Minulla on tuossa tarjolla ledituikku sekä pattereilla toimivat valotimangit, kummatkaan eivät kuumu niin että varaa olisi.
Pukataan sopiva valo lyhdyn sisään, laitetaan päälle, sammutetaan muut valot ja taas saahaan ihastella!

Tässä vaiheessa vois sen kahavin sijasta ottaa vaikka teemaan sopivasti glögiä.


Keltasesta tullee kuvvaa kuhan seleviää kriittisistä vaiheista valamiiksi.

6 kommenttia:

  1. Kivoja lyhtyjä ja ihana idea. Pakkohan tuota on kokeilla :)

    VastaaPoista
  2. Ihania! Onko sinulla ohjetta, jolla tuota sokeritärkkiä osaisi tehdä? =)

    VastaaPoista
  3. Tosi magee oivallus ja hyvät ohjeet. Siirtyy mun "TO DO-listalle" =) !

    VastaaPoista
  4. Kokeilin, mutta mun lyhty alkoi aina mennä "lysyyn" pohjastaan, siis tärkki ei ollut tarpeeksi vahvaa. Laitoin desin vettä ja reilun desin sokeria mutta pitää varmaan tehdä uusintatärkkäys tuplavahvalla seoksella:) Vai mikäköhän auttais? Olisko perunajauhot seassa parempi?

    VastaaPoista
  5. Iita: Tuossa kellon ohjeista löytyykin, eli perus sekoitussuhde on 1:1, eli kuumaa vettä esim. desi, ja sinne desi sokeria joukkoon. Tässä lyhdyssä käytin vähän jämäkämpää sekoitusta.

    Johanna: Kuinka pitkään lyhty on ollut kuivumassa? Kovettuminen jatkuu vielä senkin jälkeen kun tuntuu kädelle kuivalta, ja muotoilemaan pystyy niin pitkään kunnes on lähes koputeltavaksi kovettunut. Ja välillä voi nostaa kovettumaan toisin päin, vaikka noista kiristyslangoista laittaa riippumaan jonnekin.
    Jämäkkää tärkki saa tosiaan olla, perunajauhoista minulla ei ole kokemusta :)

    VastaaPoista